Ollivandersin sauvapuoti oli toisen sodan jälkeen suljettu, ja tämän vuoksi velhot ja noidat joutuivat jonkin aikaa hankkimaan sauvansa muualta. Herra Ollivanders jäi itse sodan jälkeen eläkkeelle, mutta hänen pojanpoikansa Gideon Ollivander avasi liikkeen uudestaan varjosaastekatastrofin jälkeen.

Tässä on avuksi tietoa, jotta osaat valita hahmollesi sopivan taikasauvan. Sauvan ei tarvitse oikeasti vastata ulkonäöltään tätä. Tekstin on kääntänyt vapaamuotoisesti Rowlingin Pottermoreen kirjoittamista alkuperäisistä teksteistä sekä Potterwikistä Elmu. Loppuosuuteen eli sauvojen lakeihin on sävellelty myös omaa.

Tällä sivulla:
Sauvapuut
Kelttiläinen kalenteri
Taipuisuus
Ydin
Pituus
Sauvojen hienovaraiset lait

***

Sauvatieto on muinainen, monitahoinen ja mysteerinen taikuuden haara, joka käsittelee sauvojen historiaa, kykyjä ja toimintoja. Taikasauvat ovat noitien ja velhojen loitsimiseen käyttämiä miltei tuntevia taikatyökaluja. Tätä nimenomaista taikuuden haaraa ovat tutkineet hyvin tarkasti sauvantekijät kuten Garrick Ollivander ja Gregorovits.

Sauvapuut

Herra Garrick Ollivanderia pidetään laajalti maailman parhaana sauvantekijänä. Herra Ollivander uskoo, että sauvapuilla on miltei inhimillinen tietoisuus ja mieltymykset. Herra Ollivander kuvaa sauvapuita muistiinpanoissaan seuraavasti:

”Jokaikinen sauva on ainutlaatuinen, ja sauvan luonne riippuu puusta ja taikaolennosta, josta sen materiaalit ovat peräisin. Sen lisäksi jokainen sauva, siitä hetkestä kun se löytää ihanneomistajansa, alkaa oppia sekä opettaa sen ihmiskumppania. Tämän vuoksi seuraavia tietoja tulisi pitää yleisinä muistiinpanoina jokaisesta puulajista, joiden parissa työskentelen parhaiten, eikä ajatella niiden kuvaavan mitään tiettyä sauvaa.

Vain pieni osa puista voi tuottaa sauvoihin käypää puuta (niin kuin vain pieni osa ihmisistä osaa taikoa). Tarvitaan vuosien kokemus, jotta kykenee erottamaan ne puut, jotka käyvät sauvapuiksi. Työn tekee kuitenkin helpommaksi, jos löydetään pokkuroijien pesivän puun lehvästöissä, sillä ne eivät koskaan asuta tavanomaisia puita.

Seuraaviin muistiinpanoihin erilaisista sauvapuista tulisi suhtautua enemmänkin lähtökohtana, sillä tämä on elinikäinen tutkimusaihe, ja minä jatkan oppimista jokaisen sauvan myötä, jonka valmistan ja jolle löydän parin.

Akaasia (Acacia)

Hyvin epätavallinen sauvapuu, josta olen huomannut valmistuvan hankalia sauvoja. Ne usein kieltäytyvät tekemästä taikoja kenellekään muille kuin omistajilleen, ja ne myös salaavat parhaan tehonsa kaikilta muilta kuin erittäin lahjakkailta. Tämä herkkyys tekee ne vaikeiksi sijoittaa, ja minulla on niitä vain pieni varasto niille noidille ja velhoille, joilla on riittävää hienovaraisuutta, sillä akaasia ei sovi mitä yleisesti sanotaan ”pamahtaa-ja-haisee” taikuuteen. Hyvin yhteen sovitettuna akaasiasauva on yhtä voimakas kuin muutkin, vaikka se usein aliarvioidaan temperamenttinsa kummallisuuden takia.

Leppä (Alder)

Leppä on periksiantamatonta puuta, mutta olen siitä huolimatta huomannut, että sen ihanneomistaja ei ole itsepäinen tai uppiniskainen, vaan usein avulias, huomaavainen ja hyvin miellyttävä. Useimmat sauvapuut etsivät samanlaisia luonteenpiirteitä niissä, joita ne parhaiten palvelevat. Leppä on siitä epätavallinen, että se mielii luonnetta, joka on ehdottomasti selvästi erilainen, ellei täysin päinvastainen kuin omansa. Kun leppäsauva on onnellisesti sijoitettu, siitä tulee erinomainen, uskollinen toveri. Kaikista sauvatyypeistä leppä on parhaiten soveltuva sanattomaan taikuuteen, mistä tulee sen maine sopivana sauvana vain kaikkein kehittyneimmille noidille ja velhoille.

Tunnettuja käyttäjiä kirjoista:
Quirinius Orave (9 tuumaa, yksisarvisen jouhi)

Omenapuu (Apple)

Omenapuusauvoja ei valmisteta suuria määriä. Ne ovat voimakkaita ja sopivat parhaiten omistajille, joilla on korkeat tavoitteet ja ihanteet, sillä tämä puu sopii huonosti yhteen Pimeän taikuuden kanssa. Sanotaan, että omenasauvan haltijasta tulee hyvin rakastettu ja pitkäikäinen, ja olen usein huomannut suurta henkilökohtaista charmia omaavien asiakkaiden löytävän täydellisen parinsa omenapuusauvasta. Muiden taikaolentojen kanssa puhuminen niiden omalla kielellä on epätavallinen taito, johon usein törmätään omenapuusauvojen omistajien parissa. Heihin kuuluu maineikas Dylan Marwood, kirjan Vedenväki: Kattava opas heidän kieleensä ja tapohinsa, kirjoittaja.

Saarni (Ash)

Saarnisauva on äärimmäisen uskollinen sen ainoalle oikealle omistajalle, eikä sen alkuperäisen omistajan pidä välittää sitä eteenpäin tai lahjoittaa sitä, koska se menettää voimansa ja taitonsa. Tämä taipumus on ehdoton, jos sen ydin on yksisarvista. Vanhoja sauvoja koskevat taikauskot harvoin kestävät läheistä tarkastelua, mutta olen huomannut että vanha loru liittyen pihlaja-, kastanja-, saarni- ja pähkinäpensassauvoihin (pihlaja juoruaa, kastanja surisee, saarni on itsepäinen, pähkinäpensas vaikeroi) sisältää pienen totuuden jyväsen. Niiden noitien ja velhojen, jotka parhaiten sopivat saarnisauvoille, periaatteita ja tarkoituksia ei helposti horjuteta minun kokemukseni perusteella. Kuitenkin ne röyhkeät ja yli-itsevarmat noidat ja velhot, jotka usein vaativat kokeilla tästä arvovaltaisesta puusta tehtyjä sauvoja, pettyvät sen tehosta. Ihanneomistaja saattaa olla itsepäinen, ja on epäilemättä rohkea, muttei koskaan karkea tai ylimielinen.

Saarnia ei käytetä ainoastaan sauvoissa, vaan myös luudissa. Kaikkein huomattavinta on, että Tulisalama kilpaluudan varsi on tehty saarnista.

Tunnettuja käyttäjiä kirjoista:
Charlie Weasleyn ensimmäinen sauva (12 tuumaa, yksisarvisen jouhi)
Ron Weasleyn ensimmäinen sauva, peritty Charlielta (12 tuumaa, yksisarvisen jouhi)
Cedric Diggory (12¼ tuumaa, yksisarvisen jouhi)

Haapa (Aspen)

Sauvalaatuinen haapa on valkoista ja hienojakoista, ja kaikkien sauvantekijöiden arvostamaa sen tyylikkään yhtäläisyyden norsunluuhun sekä yleensä omaa luokkaansa olevaa loitsutaidon vuoksi. Haapasauvan kunnollinen omistaja on usein kokenut kaksintaistelija, tai tuleva sellainen, sillä haapasauva on yksi niistä, jotka ovat erityisesti soveltuvua taistelutaikoihin. Pahamaineisella ja salaperäisellä 1700-luvulla toimineella kaksintaistelukerholla, joka kutsui itseään Hopeakeihäiksi, oli maine siitä, että se hyväksyi mukaan vain ne joilla oli haapasauvat. Minun kokemukseni perusteella haapasauvojen omistajat ovat yleisesti mieleltään vahvoja ja päättäväisiä. Heitä todennäköisemmin vetää muita enemmän puoleensa kutsumukset ja uusi järjestys; tämä on vallankumouksellisten sauva.

Pyökki (Beech)

Pyökkisauvalle oikea pari on, jos nuori, ikäisekseen viisas ja jos täysikasvuinen, täynnä ymmärrystä ja kokemusta. Pyökkisauva toimii hyvin heikosti kapeakatseisen ja suvaitsemattoman käytössä. Sellaiset noidat ja velhot, jotka ovat saaneet pyökkisauvan parikseen ilman asianmukaista yhteen sopimista (mutta kuitenkin himoinneet tätä erittäin haluttua, runsaan väristä ja arvostettua sauvapuuta), ovat usein ilmestyneet oppineiden sauvantekijöiden niin kuin minun kotiini, vaatien saada tietää syyn heidän komean sauvansa voimanpuutteelle. Asianmukaisesti yhteen sovitettuna pyökkisauva kykenee hienouteen ja taiteellisuuteen, jota harvoin nähdään muissa puissa ja josta johtuu sen loistava maine.

Oratuomi (Blackthorn)

Oratuomella, joka on hyvin ainutlaatuinen sauvapuu, on minun mielestäni hyvin ansaittu maine, että se sopii parhaiten soturille. Tämä ei välttämättä tarkoita, että sen omistaja harjoittaisi Pimeitä Voimia (vaikka on kiistämätöntä että ne, jotka harjoittavat sitä, nauttivat oratuomisauvan suunnattomasta voimasta); oratuomisauvoja voidaan löytää sekä aurorien että Azkabanin asukkaiden joukossa. Oratuomipensaan, joka on täynnä häijyjä piikkejä, mielenkiintoinen piirre on, että se tuottaa makeimmat marjansa kovimpien pakkasten jälkeen. Tästä puusta tehdyt sauvat näyttävät pääsevän vaarojen ja vaikeuksien läpi sellaisten omistajien seurassa, joiden kanssa ne ovat todellisesti ystävystyneet. Tästä syystä oratuomisauvasta tulee niin uskollinen ja luotettava palvelija kuin voi vain toivoa.

Tunnettuja käyttäjiä kirjoista:
Sir Cadogan (9 tuumaa, peikon viiksi)

Musta saksanpähkinä (Black Walnut)

Musta saksanpähkinä on vähemmän yleistä kuin saksanpähkinä. Se etsii isäntää, jolla on hyvät vaistot ja voimakas ymmärrys. Musta saksanpähkinä on hyvin komeaa puuta, muttei helpointa hallita. Sillä on yksi selkeä oikku: se on epätavallisen virittynyt sisäiseen konfliktiin, ja menettää voimansa dramaattisesti, jos se haltija harjoittaa minkäänlaista itsepetosta. Jos noita tai velho ei kykene tai on haluton olemaan rehellinen itselleen tai muille, sauva ei toimi asiaankuuluvasti ja sille täytyy löytää uusi omistaja, jos halutaan sen säilyttävän kyvykkyytensä. Vilpittömän ja itsetietoisen omistajan parina siitä kuitenkin tulee yksi kaikkein uskollisimmista ja vaikuttavimmista sauvoista, jolla on erityinen taipumus kaikenlaisiin loitsutaitoihin.

Setri (Cedar)

Joka kerta kun tapaan jonkun, joka kantaa setrisauvaa, näen vahvan luonteen ja epätavallista uskollisuutta. Minun isäni, Gervaise Ollivander, tapasi aina sanoa: ”Et milloinkaan voi huijata setrin kantajaa”, ja minä olen samaa mieltä. Setrisauva löytää täydellisen kodin siellä, missä on terävänäköisyyttä ja havaintokykyä. Minä menen kuitenkin pidemmälle kuin isäni sanoessani, etten ole koskaan vielä tavannut setrisauvan omistajaa, jota olisin halunnut vastustaa, varsinkin jos jotain sattuisi jollekulle josta he välittävät. Sillä noidalla tai velholla, joka on hyvin yhteensopiva setrin kanssa, on potentiaalia olla pelottava vastustaja, joka tulee usein shokkina niille, jotka ovat ajattelemattomasti haastaneet heidät.

Kirsikka (Cherry)

Tästä hyvin harvinaisesta sauvapuusta valmistuu merkillisiä voimia sisältäviä sauvoja, joita arvostavat kaikkein eniten Japanin Mahoutokoron velhokoulun oppilaat, jossa ne jotka omistavat kirsikkasauvan omaavat erityistä vaikutusvaltaa. Länsimaalaisten sauvanostajien pitäisi häivyttää mielestään kaikenlaiset mielikuvat siitä, että elävän puun vaaleanpunaiset kukat tekisivät siitä vähäpätöisen tai ainoastaan koristeellisen sauvan. Kirsikkapuusta nimittäin usein valmistuu sauva, joka sisältää aidosti tappavaa voimaa, oli ydin mitä hyvänsä. Jos se saa kuitenkin lohikäärmeen sydänjuuren kumppanikseen, sauvaa ei ikinä pitäisi antaa velholle, jolla ei ole poikkeuksellista itsehillintää ja mielenvahvuutta.

Tunnettuja käyttäjiä kirjoista:
Neville Longbottom (13 tuumaa, yksisarvisen jouhi, toinen sauva)
Gilderoy Lockhart (9 tuumaa, lohikäärmeen sydänjuuri)
Mary Kissimyyr (8¾ tuumaa, yksisarvisen jouhi)

Kastanja (Chestnut)

Tämä on todella erikoinen, monitahoinen puu, jonka luonne vaihtelee suuresti riippuen sauvan ytimestä, ja se omaksuu paljon sen haltijan luonteen tyypistä. Kastanjasta tehtyä sauvaa vetää puoleensa noidat ja velhot, jotka ovat taitavia taikaolentojen kesyttäjiä, omaavat suuria lahjoja yrttitiedossa ja jotka ovat luontaisia lentäjiä. Jos se kuitenkin saa kumppanikseen lohikäärmeen sydänjuuren, se saattaa löytää parhaan parinsa niistä, jotka ovat yli-ihastuneita luksukseen ja materiaalisiin asioihin, ja sauva voi olla vähemmän tunnollinen kuin pitäisi olla siitä, miten se on hankittu. Toisaalta kolme menestynyttä Velhojen Neuvoston päällikköä ovat omistaneet kastanjasauvan yksisarvisytimellä, sillä tämä yhdistelmä osoittaa erityistä mieltymystä niihin, jotka ovat osallisia kaikenlaiseen oikeuteen liittyvään.

Tunnettuja käyttäjiä kirjoista:
Ron Weasley (Peter Piskuilanin sauva)
Peter Piskuilan toinen sauva (9¼ tuumaa, lohikäärmeen sydänjuuri)
Silvanus Patapalo (11½ tuumaa, feeniksin sulka)

Sypressi (Cypress)

Sypressisauvat yhdistetään aatelistoon. Mahtava keskiaikainen sauvantekijä, Geraint Ollivander, kirjoitti että hänellä oli aina kunnia löytää pari sypressisauvalle, sillä hän tiesi että silloin hän tapasi noidan tai velhon, joka kuolisi sankarillisesti. Onneksi näinä vähemmän verenhimoisina aikoina sypressisauvojen haltijoita vaaditaan harvoin uhraamaan henkensä, vaikka epäilemättä monet heistä tekisivät niin jos olisi pakko. Sypressistä tehdyt sauvat löytävät sielunkumppaninsa rohkeista, urhoollisista ja uhrautuvaisista: niistä, jotka eivät pelkää kohdata oman ja muiden luonteen varjoja.

Tunnettuja käyttäjiä kirjoista:
Remus Lupin (10¼ tuumaa, yksisarvisen jouhi)

Kanukka (Dogwood)

Kanukka on yksi henkilökohtaisista suosikeistani, ja olen huomannut että ihanneomistajan löytäminen kanukkasauvalle on aina viihdyttävää. Kanukkasauvat ovat kummallisia ja ilkikurisia; ne ovat luonteeltaan leikkisiä ja vaativat kumppanin, joka voi tarjota niille laajan skaalan jännitystä ja hauskuutta. Olisi kuitenkin melko väärin päätellä tästä, etteivät kanukkasauvat kykene vakavaan taikuuteen tarvittaessa; tiedetään että ne voivat suorittaa ylivoimaisia loitsuja vaikeissa olosuhteissa. Kun ne saavat parikseen sopivasti nokkelan ja terävän noidan tai velhon, ne voivat suorittaa häikäiseviä lumouksia. Kanukkasauvan mielenkiintoinen heikkous on, että ne kieltäytyvät suorittamasta sanattomia loitsuja ja ovat usein melko äänekkäitä.

Eebenpuu (Ebony)

Tämä pikimusta puu on vaikuttava sekä ulkonäöltään että maineeltaan, sopien erittäin hyvin kaikenlaiseen taistelevaan taikuuteen ja muodonmuutoksiin. Eebenpuu on onnellisinta niiden käsissä, jotka uskaltavat olla oma itsensä. Usein toisinajattelijoita, äärimmäisen yksilöllisiä tai tyytyväisiä ollessaan ulkopuolisia, eebenpuusauvan omistajia on ollut sekä Feeniksin Killan että Kuolonsyöjien riveissä. Minun kokemukseni perusteella eebenpuusauvan täydellinen haltija on se, joka pitää kiinni periaatteistaan huolimatta ulkopuolisesta painostuksesta, eikä hänen aikomuksiaan saada helposti muutettua.

Selja (Elder)

Kaikkein harvinaisin sauvapuu, joka on maineeltaan erittäin epäonnekasta. Seljasauvaa on hankalampi hallita kuin mitään muuta. Se sisältää voimakasta taikuutta, mutta väheksyy olla kenen tahansa sellaisen omistuksessa, joka ei ole seuransa ylivoimaisin. On oltava merkittävä velho, jotta voi hallita seljasauvaa miten pitkää aikaa hyvänsä. Vanhalla taikauskolla, ”sauva seljaa, ei kukoistusta koskaan”, perustuu pelkoon tätä sauvaa kohtaan. Tosiasiassa tämä taikausko on perusteeton, ja ne hölmöt sauvantekijät, jotka kieltäytyvät työskentelemästä seljan kanssa tekevät niin enemmän sen takia, että he epäilevät etteivät saa tuotettaan myydyksi kuin pelosta työskennellä tämän puun kanssa. Totuus on, että vain erittäin ainutlaatuinen henkilö löytää ihanneparinsa seljasta, ja silloin harvoin kun tällainen pari löytyy, minä pidän varmuutena, että tämä kyseinen noita tai velho on merkitty erityistä kohtaloa varten. Lisäfaktana, jonka olen kaivanut esiin pitkien tutkimusvuosien aikana, on että seljasauvojen omistajat miltei aina tuntevat voimakasta kiintymystä niitä kohtaan, jotka pihlaja on valinnut.

Tunnettuja käyttäjiä kirjoista:
Harry Potter
Albus Dumbledore
Antiokhos Peverell
Gellert Grindelwald

Jalava (Elm)

Perusteettoman uskomuksen siitä, että vain puhdasveriset voivat tuottaa taikuutta jalavasauvoilla, laittoi liikkeelle epäilemättä joku jalavasauvan omistaja pyrkien todistamaan oman veristatuksensa. Minä olen tuntenut täydellisiä pareja jalavasauvoille, jotka ovat olleet jästisyntyisiä. Totuus on, että jalavasauvat suosivat omistajia, joilla on edustavuutta, maagista taitavuutta ja tiettyä luontaista arvokkuutta. Minun kokemukseni perusteella kaikista sauvapuista jalava tuottaa vähiten vahinkoja, vähiten hölmöjä virheitä ja kaikkein eleganteimpia loitsuja ja taikoja. Nämä ovat sivistyneitä sauvoja ja kykeneviä erittäin edistyneeseen taikuuteen oikeissa käsissä (mikä, jälleen kerran, tekee niistä erittäin haluttuja niiden keskuudessa, jotka kannattavat puhdasveristä filosofiaa).

Tunnettuja käyttäjiä kirjoista:
Abraxas Malfoy (18 tuumaa, lohikäärmeen sydänjuuri)
Lucius Malfoy (18 tuumaa, lohikäärmeen sydänjuuri – sauva tuhoutui taistelussa)

Englantilainen tammi (English Oak)

Sauva hyviin ja huonoihin aikoihin, tämä on yhtä uskollinen ystävä kuin se velho, joka tämän ansaitsee. Englantilaisesta tammesta valmistetut sauvat vaativat vahvoja, rohkeita ja luotettavia kumppaneita. Vähemmän tunnettua on englantilaisten tammisauvojen omistajien taipumus omata voimakas intuitio ja usein kiintymys luontaisen maailman taikuuteen – siihen, että olennot ja kasvit ovat tarpeellisia velhokunnalle sekä taika- että hupitarkoituksessa. Tammipuuta kutsutaan metsän kuninkaaksi talvipäivänseisauksesta kesäpäivänseisaukseen, ja sen puuta pitäisi kerätä vain tänä aikana (piikkipaatsamasta tulee kuningas päivien alkaessa jälleen lyhetä, ja niin piikkipaatsamaa tulisi kerätä vain silloin kun vuosi alkaa huveta. Tämän jaon uskotaan saaneen alkunsa vanhasta taikauskosta, ”kun miehen sauva on tammea ja naisen piikkipaatsamaa, naimisiinmeno olisi hulluutta,” taikausko jonka minä olen huomannut olevan perätöntä). Sanotaan, että Merlinin sauva oli englantilaista tammea (vaikka hänen hautaansa ei ikinä ole löydetty, joten tätä ei voida todistaa).

Tunnettuja käyttäjiä kirjoista:
Rubeus Hagrid (16 tuumaa)
Merlin (huhuttu)

Jalokuusi (Fir)

Minun ylevä isoisäni, Gerbold Octavius Olliver, kutsui aina tämän puun sauvoja “selviytyjän sauvaksi”, koska hän oli myynyt sellaisen kolmelle velholle, jotka jälkeenpäin selvisivät kuolemanvaarasta ehjin nahoin. Ei ole epäilystä, että tästä puusta, jota saadaan eräästä kaikkein vastustuskykyisimmistä puista, valmistuu sauvoja, jotka vaativat vallassa pysymistä ja päämäärän vahvuutta niiden todellisilta omistajilta. Ne ovat huonoja työkaluja mielensä muuttavien ja päättämättömien käsissä. Jalokuusisauvat sopivat erityisen hyvin muodonmuutoksiin, ja suosivat keskittyneitä, mieleltään vahvoja ja joskus pelottavan käytöksen omaavia omistajia.

Tunnettuja käyttäjiä kirjoista:
Minerva McGarmiwa (9 ½ tuumaa, lohikäärmeen sydänjuuri)

Orapihlaja (Hawthorn)

Sauvantekijä Gregorovits kirjoitti, että orapihlajasta ”valmistuu outo, ristiriitainen sauva, yhtä täynnä paradokseja kuin puu, joka sen synnytti, jonka lehdet ja kukat parantavat, mutta jonka leikatut oksat haisevat kuolemalta.” Vaikka olenkin eri mieltä monien Gregorovitsin päätelmien kanssa, olemme samaa mieltä orapihlajasauvoista, jotka ovat luonteeltaan monimutkaisia ja mielenkiintoisia, aivan niin kuin ne omistajat jotka sopivat niille parhaiten. Orapihlajasauvat saattavat olla erityisen sopivia parantavaan taikuuteen, mutta ne ovat myös taitavia kirouksissa, ja olen yleisesti havainnut että orapihlajasauva vaikuttaa olevan parhaimmillaan ristiriitaisen luonteen seurassa, tai mullistuksen ajanjakson läpi kulkevan noidan tai velhon kanssa. Orapihlajaa ei ole kuitenkaan helppo hallita, ja harkitsisin antavani orapihlajasauvan vain todistetusti lahjakkaalle noidalle tai velholle, tai seuraukset voivat olla vaaralliset. Orapihlajasauvoilla on tunnettu erikoispiirre: niiden loitsut voivat väärin käsiteltyinä epäonnistua.

Tunnettuja käyttäjiä kirjoista:
Draco Malfoy (10 tuumaa, yksisarvisen jouhi)
Harry Potter (voitettu Draco Malfoylta)

Pähkinäpensas (Hazel)

Herkkänä sauvana pähkinäpensas usein peilaa omistajansa tunteellista tilaa, ja toimii parhaiten omistajalla, joka ymmärtää ja pystyy hallitsemaan omia tunteitaan. Muiden tulee olla hyvin varovaisia käsitellessään pähkinäpensassauvaa, jos sen omistaja on hiljattain menettänyt hermonsa tai pettynyt karvaasti, koska sauva imee itseensä tällaisen energian ja purkauttaa sen odottamattomasti. Pähkinäpensassauvan positiivinen puoli kuitenkin enemmän kuin korvaa tällaisen pienen epämukavuuden, sillä se kykenee erinomaisiin taikoihin taitavan käyttäjän käsissä, ja on niin omistautunut omistajalleen, että se usein ”kuihtuu” (joka tarkoittaa sitä että se poistaa kaiken taikansa eikä suostu toimimaan, usein edellyttäen ytimen poistoa ja sen sisällyttämistä toiseen kuoreen, jos sauvaa yhä tarvitaan) omistajansa elämän lopussa (jos ydin kuitenkin on yksisarvisen jouhi, ei ole toivoa; sauva on miltei varmasti ”kuollut”). Pähkinäpensassauvoilla on myös ainutlaatuinen ominaisuus havaita vettä maan alta, ja päästää hopeisia, kyyneleen muotoisia savun tuprahduksia kulkiessa piilotetun lähteen tai kaivon ohi.

Piikkipaatsama (Holly)

Piikkipaatsama on yksi harvinaisemmista sauvapuista; perinteisesti suojelevana pidetty, se toimii kaikkein parhaiten niiden kanssa, joilla on taipumista vihaan ja kiihtymykseen ja saattavat tarvita apua niistä ylipääsemiseen. Samanaikaisesti piikkipaatsamasauvat valitsevat omistajan, joka osallistuu johonkin vaaralliseen ja usein hengelliseen missioon. Piikkipaatsama on yksi niistä puista, joiden suorituskyky vaihtelee dramaattisesti riippuen sauvan ytimestä, ja se on surullisenkuuluisan vaikea puu yhdistää feeniksin sulan kanssa, sillä puun ailahtelevaisuus on ristiriidassa feeniksin puolueettomuuden kanssa. Siinä epätavallisessa tapauksessa, että tällainen yhdistelmä löytää ihanneparin, minkään tai kenenkään ei pidä seistä heidän tiellään.

Tunnettuja käyttäjiä kirjoista:
Harry Potter (11 tuumaa, feeniksin sulka)
George Weasley

Valkopyökki (Hornbeam)

Oma sauvani on tehty valkopyökistä, jonka vuoksi voin kaikella vaatimattomuudella sanoa, että valkopyökki valitsee elämänkumppanikseen lahjakkaan noidan tai velhon, jolla on yksi ja ainoa todellinen intohimo, jota jotkut saattaisivat kutsua pakkomielteeksi (vaikka itse mieluummin käyttäisin termiä ”visio”), joka miltei aina käy toteen. Valkopyökkisauvat sopeutuvat muita nopeammin omistajansa taikomistyyliin, ja niistä tulee niin henkilökohtaisia niin nopeasti, että muiden ihmisten on äärimmäisen vaikea käyttää niitä edes kaikkein yksinkertaisimpiin loitsuihin. Samalla lailla valkopyökkisauvat imevät itseensä omistajansa kunnia-koodin, mikä ikinä se onkaan, ja kieltäytyvät tekemästä mitään – oli se sitten hyvää tai pahaa – joka ei ole niiden isäntiensä periaatteiden mukaista. Erityisen hienosäätöinen ja aistiva sauva.

Tunnettuja käyttäjiä kirjoista:
Garrick Ollivander (12 ¾ tuumaa, lohikäärmeen sydänjuuri)
Viktor Krum (10¼ tuumaa, lohikäärmeen sydänjuuri)

Lehtikuusi (Larch)

Vahva, kestävä ja lämmin väriltään, lehtikuusta on kauan pidetty viehättävänä ja voimakkaana sauvapuuna. Sen maine rohkeuden ja itsevarmuuden juurruttajana käyttäjässään on taannut, että sen kysyntä ylittää aina tarjonnan. Tämä hyvin kysytty sauvaa on kuitenkin vaikeaa miellyttää kun kyse on ihanneomistajasta, ja sitä on vaikeampi käsitellä kuin monet kuvittelevat. Olen havainnu, että siitä valmistuu aina sauvoja, joilla on piileksiviä taitoja ja odottamattomia tehoja, jotka myöskin kuvaavat omistajaa joka ansaitsee sen. Usein on kyse siitä, että noita tai velho, joka kuuluu lehtipuusauvalle, ei ehkä koskaan tajua omien huomattavien taitojensa täyttä laajuutta ennen kuin hän saa tämän parikseen, mutta sitten heistä tulee harvinaislaatuinen pari.

Laakeripuu (Laurel)

Sanotaan, etteivät laakeripuusauvat voi suorittaa kunniatonta tekoa, vaikkakin kun kyseessä on ollut loiston saavuttamismissio (ei mikään epätavallinen tavoite niille, jotka parhaiten sopivat näille sauvoille), tiedän laakeripuusauvojen suorittaneen voimakkaita ja joskus tappavia taikoja. Laakeripuusauvoja kutsutaan joskus epävakaiksi, mutta tämä on epäreilua. Laakeripuusauva ei vaikuta sietävän laiskuutta haltijassaan, ja sellaisissa olosuhteissa sen voi kaikkein helpoiten ja auliimmin voittaa itselleen. Muutoin se on mielellään ikuisesti uskollinen ensimmäiselle parilleen, ja sillä todellakin on epätavallinen ja hurmaava piirre; siitä purkautuu yllättävä salamanisku jos joku toinen noita tai velho yrittää varastaa sen.

Mahonki (Mahogany)

Mahonki on yksi puista, josta tehdään sauvoja velhomaailmassa. Mutta Ollivander ei käytä mahonkia ja sen takia se ei esiinny näissä muistiinpanoissa.

Tunnettuja käyttäjiä kirjoista:
James Potter (11 tuumaa)

Vaahtera (Maple)

Olen usein huomannut, että ne jotka vaahterasauva valitsee, ovat luonteeltaan matkailijoita ja tutkijoita. Vaahterapuusauvat eivät ole kotisauvoja, ja suosivat kunnianhimoa noidassaan tai velhossaan, muuten niiden taikuudesta tulee raskasta ja latteaa. Tuoreet haasteet ja säännölliset maisemanvaihdokset saavat tämän sauvan kirjaimellisesti hohtamaan. Sauva kiillottaa itseään kasvaessaan taidossa ja asemassa sen parin kanssa. Tämä on kaunista ja haluttua puuta, ja sauvalaatuinen vaahtera on ollut vuosisatoja kaikkein kalleinten joukossa. Vaahterasauvan hallussapito on kauan ollut aseman merkki, koska sillä on maine suurten menestyjien sauvana.

Tammi (Oak)

Tammi on yksi puista, josta tehdään sauvoja velhomaailmassa. Mutta Ollivander ei käytä tammea ja sen takia se ei esiinny näissä muistiinpanoissa.

Oliivipuu (Olive)

Oliivipuu on yksi puista, josta tehdään sauvoja velhomaailmassa. Mutta Ollivander ei käytä oliivipuuta ja sen takia se ei esiinny näissä muistiinpanoissa.

Päärynä (Pear)

Tästä kullanvärisestä puusta valmistuu loistavia taikavoimia omaavia sauvoja, jotka antavat parhaansa lämminsydämisen, anteliaan ja viisaan käsissä. Päärynäsauvan haltijat ovat minun kokemukseni perusteella yleensä suosittuja ja arvostettuja. En tiedä yhtäkään tapausta, jossa päärynäsauvaa olisi löydetty Pimeän noidan tai velhon hallusta. Päärynäsauvat ovat yksiä kaikkein sitkeimpiä, ja olen usein havainnut että ne saattavat yhä näyttää huomattavan uusilta, vaikka ne olisivat olleet jo vuosia kovassa käytössä.

Mänty (Pine)

Suorasyinen mäntysauva valitsee aina itsenäisen, yksilöllisen isännän, joka ehkä mielletään yksinäisenä sutena, kiehtovana ja kenties mysteerisenä. Mäntysauvat nauttivat siitä, että niitä käytetään luovasti, ja toisin kuin jotkut, sopeutuu vastaan väittämättä uusiin tapoihin ja loitsuihin. Monet sauvantekijät väittävät, että mäntysauvat pystyvät havaitsemaan ja toimimaan parhaiten niillä, joilla on edessään pitkä elämä. Voin vahvistaa tämän niinkin hyvin, etten ole henkilökohtaisesti koskaan tiennyt mäntysauvan omistajan kuolleen nuorena. Mäntysauva on yksi niistä, joka on kaikkein herkintä sanattomalle taikuudelle.

Poppeli (Poplar)

“Jos etsit suoraselkäisyyttä, etsi ensiksi poppelin joukosta,” oli minun isoisäni, Gerbold Ollivanderin, suuri elämänohje ja omat kokemukseni poppelisauvoista ja niiden omistajista täsmäävät täysin hänen kanssaan. Tässä on sauva, johon voi luottaa johdonmukaisuudessa, voimassa ja yhtenäisessä voimassa. Se on kaikkein iloisin työskennellessään korkean moraalisen vision omaavan noidan tai velhon kanssa. Vähäisempien sauvantekijöiden keskuudessa pyörii vanha väsähtänyt vitsi siitä, kuinka yksikään poppelisauva ei ole koskaan valinnut poliitikkoa, mutta tässä he osoittavat valitettavan tietämättömyytensä: kaksi Ministeriön kaikkein etevimmistä Taikaministereistä, Eldritch Diggory ja Evangeline Orpington, olivat hienojen, Ollivanderin tekemien poppelisauvojen haltijoita.

Tunnettuja käyttäjiä kirjoista:
Eldritch Diggory
Evangeline Orpington

Punatammi (Red Oak)

Kuulet tietämättömien usein sanovan, että punatammi on erehtymätön merkki omistajansa kiivaasta luonteesta. Itse asiassa punatammen ihannepari omaa ainutlaatuisen nopeaa reaktiokykyä, tehden siitä täydellisen kaksintaistelusauvan. Vähemmän yleinen kuin englantilainen tammi, olen havainnut että sen ihanneparilla on kevyt kosketus ja hän on nopeaälyinen ja mukautumiskykyinen. Hän on usein omaperäisten, tavaramerkkiloitsujen luoja, sekä hyvä mies tai nainen pitää vierellään taistelussa. Punatammisauvat ovat minun mielestäni yksiä niitä kaikkein komeimpia.

Punapuu (Redwood)

Sauvalaatuista punapuuta on tarjolla vähän, mutta on jatkuvassa kysynnässä johtuen maineesta, että se tuo hyvää onnea omistajalleen. Kuten sauvatiedon kanssa asia yleensä on, väestöllä on totuus aivan päälaellaan: punapuusauvat eivät itsessään ole onnekkaita, vaan niitä vetää puoleensa noidat ja velhot, joilla on jo ihailtava taipumus pudota jaloilleen, tehdä oikeita päätöksiä, nähdä synkkienkin tilanteiden valoisat puolet. Tällaisen noidan tai velhon ja punapuusauvan yhdistelmä on aina mielenkiintoinen, ja yleensä odotan kuulevani jännittävistä urotöistä kun lähetän tämän erityisen parin työpajastani.

Ruusupuu (Rosewood)

Ruusupuu on yksi puista, josta tehdään sauvoja velhomaailmassa. Mutta Ollivander ei käytä ruusupuuta ja sen takia se ei esiinny näissä muistiinpanoissa.
Ruusupuusauvat ovat melko harvinaisia. Ne eivät ole kovin yhteensopivia Pimeän taian kanssa, koska tämä puu edustaa rakkautta ja puhtautta. Ruusupuusauvat ovat tunnetusti loistavia rakkausloitsuissa ja parannustaioissa.

Tunnettuja käyttäjiä kirjoista:
Fleur Delacour (9½ tuumaa, veelan hius)

Pihlaja (Rowan)

Pihlajaa on aina suosittu sauvoissa, koska sillä on maine, että se on muita suojelevaisempi. Kokemukseni perusteella se tekee kaikenlaisista puolustusloitsuista erittäin vahvoja ja vaikeita rikkoa. On yleisesti sanottu, ettei yksikään Pimeä noita tai velho ole koskaan omistanut pihlajasauvaa, enkä muista yhtään tapausta, jossa yksi omista pihlajasauvoistani olisi tehnyt pahaa maailmassa. Pihlaja on kaikkein onnellisin saadessaan parikseen selväjärkisen ja puhdassydämisen, mutta tämä hyveellisyyden maineen ei pidä hämätä ketään – nämä sauvat ovat yhtä hyviä, usein se parempi ja usein voittavat muut kaksintaisteluissa.

Hopealehmus (Silver Lime)

Tämä epätavallinen ja erittäin viehättävä sauvapuu oli suurta muotia 1800-luvulla. Kysyntä ylitti tarjonnan, ja häikäilemättömät sauvantekijät värjäsivät ala-arvoista puuta yrittäen huijata ostajia, että he olivat ostaneet hopealehmusta. Syyt näiden sauvojen haluttavuuteen eivät johdu vain niiden epätavallisen komeasta ulkonäöstä, vaan myös siitä, että ne maineensa mukaan toimivat parhaiten Näkijöillä ja niillä, jotka olivat taitavia Lukilitiksessä – ovathan ne molemmat mysteerisiä taitoja, jonka seurauksena hopealehmussauvan haltija sai merkittävän statuksen. Kun kysyntä oli korkeimmillaan, sauvantekijä Arturo Cephalopos väitti, että assosiaatio hopealehmuksen ja selvännäkemisen välillä oli ”vale, jota levittivät kauppiaat niin kuin Gerbold Ollivander (minun oma isoisäni), joiden varastot olivat täynnä hopealehmusta ja jotka toivoivat pääsevänsä ylitarjonnastaan eroon.” Mutta Cephalopos oli huolimaton sauvatekijä ja ääliö, eikä kukaan, oli hän Näkijä tai ei, ollut yllättynyt kun hän meni konkurssiin.

Kuusi (Spruce)

Taitamattomat sauvantekijät kutsuvat kuusta vaikeaksi puuksi, mutta tehdessään niin he paljastavat oman kyvyttömyytensä. On melko totta, että tarvitaan erityistä näppäryyttä työskennellä kuusen kanssa, josta valmistuu sauvoja, jotka eivät sovi yhteen varovaisten tai hermostuneiden luonteiden kanssa, ja joista tulee kerrassaan vaarallisia kömpelöissä käsissä. Kuusisauva tarvitsee vakaata kättä, koska sillä usein näyttää olevan omia ajatuksia siitä mitä taikuutta sen pitäisi tuottaa. Mutta kun kuusisauva kuitenkin löytää parinsa – joka minun kokemukseni perusteella on uskalias loitsija, jolla on hyvä huumorintaju – siitä tulee erinomainen apuri, äärimmäisen uskollinen omistajalleen ja kykenevä tuottamaan erityisen prameilevia ja dramaattisia efektejä.

Vuorivaahtera (Sycamore)

Vuorivaahterasta valmistuu seikkailua etsivä sauva, innokas kokemaan uutta, mutta se menettää etevyytensä jos joutuu suorittamaan arkipäiväisiä tehtäviä. Näiden komeiden sauvojen oikku on, että ne saattavat syttyä palamaan jos ne pääsevät ”kyllästymään”, ja monet noidat ja velhot, asettuessaan aloilleen keski-iässä, hämmentyvät huomatessaan luotettavan sauvansa purskahtavan liekkeihin kun he pyytävät sitä, vielä kerran, noutamaan heidän tohvelinsa. Kuten voidaan päätellä, vuorivaahteran ihanneomistaja on utelias, vireä ja seikkailunhaluinen, ja löytäessään parinsa tällaisesta omistajasta, se osoittaa kykynsä oppia ja sopeutua, jolla se ansaitsee paikkansa maailman kaikkein arvostetuimpien sauvapuiden joukosta.

Köynnös (Vine)

Druidit pitivät puina mitä tahansa, millä oli puinen varsi. Köynnöksestä tulee niin erityisen luonteen omaavia sauvoja, että olen ilomielin jatkanut heidän muinaista perinnettään. Köynnössauvat ovat harvinaisempien sauvojen joukossa. Minulle on ollut kiehtovaa huomata, että heidän omistajansa ovat miltei aina niitä noitia ja velhoja, jotka etsivät korkeampaa tarkoitusta ja joilla on näkemystä tavallista pidemmälle. He usein hämmästyttävät niitä, jotka luulevat tuntevansa heidät parhaiten. Köynnössauvoja vaikuttaa vetävän puoleensa luonteet, joilla on piilotettua syvällisyyttä, ja olen huomannut niiden olevan herkempiä ja nopeampia kuin muut, kun etsitään mahdollista paria. Luotettavat lähteet väittävät, että nämä sauvat säteilevät maagisia efektejä sopivan omistajan yksinkertaisesti astuessa huoneeseen, ja olen kahdesti huomannut tämän ilmiön omassa liikkeessäni.

Tunnettuja käyttäjiä kirjoista:
Hermione Granger (lohikäärmeen sydänjuuri)

Saksanpähkinä (Walnut)

Erittäin viisaille noidille ja velhoille tulisi ensimmäiseksi tarjota kokeiltavaksi saksanpähkinäsauvaa, sillä yhdeksän kertaa kymmenestä nämä kaksi löytävät toisistaan ihanneparinsa. Saksanpähkinäsauvoja useimmiten löydetään innovaattoreiden ja keksijöiden käsistä; tämä on komea puu, joka sisältää epätavallista monipuolisuutta ja sopeutumiskykyä. Pieni varoituksen sana kuitenkin: siinä missä muita puita on vaikea hallita ja saattavat vastustaa luonteensa vastaisten loitsujen suorittamista, sen jälkeen kun saksanpähkinäsauva on alistettu valtaansa, se suorittaa minkä tahansa toiminnon, jonka sen omistaja haluaa, edellyttäen että käyttäjä omaa riittävää älykkyyttä. Sellaisen noidan tai velhon käsissä, joilla ei ole omatuntoa, siitä tulee todella tappava ase, sillä sauva ja velho saattavat ravita toisiaan erityisen epäterveellisellä tavalla.

Tunnettuja käyttäjiä kirjoista:
Bellatrix Lestrangen ensimmäinen sauva (12 ¾ tuumaa, lohikäärmeen sydänjuuri)
J.K. Rowling

Paju (Willow)

Paju on epätavallinen sauvapuu, jolla on parantava voima, ja olen havainnut että pajusauvan ihanneomistajalla on jonkin verran (yleensä tarpeetonta) epävarmuutta, vaikka he kuinka yrittäisivät piilottaa sen. Samalla kun monet itsevarmat asiakkaat vaativat saada kokeilla pajusauvaa (niiden komean ulkonäön ja maineen houkuttelemina, pajusauvat perustellusti mahdollistavat edistyneen sanattoman taikuuden), minun pajusauvani ovat johdonmukaisesti valinneet ne, joilla on suurta potentiaalia ennemmin kuin ne, jotka kokevat että heillä on vähän opittavaa. Minun perheessäni on aina ollut sananlasku, jossa sanotaan että niillä, joilla on pisin matka kuljettavanaan, taittavat sen nopeiten pajun kanssa.

Tunnettuja käyttäjiä kirjoista:
Lily Evans (10¼ tuumaa)
Ron Weasleyn toinen sauva, ensimmäinen ostettu (14 tuumaa, yksisarvisen jouhi)

Marjakuusi (Yew)

Marjakuusisauvat ovat kaikkein harvinaisimpien joukossa ja niiden ihanneparit ovat myös ainutlaatuisia, ja joskus pahamaineisia. Marjakuusesta valmistetulla sauvalla on maine suoda haltijalleen elämän ja kuoleman voima, joka tietysti voidaan sanoa kaikista sauvoista; ja silti marjakuusi säilyttää pimeän ja pelottavan maineensa kaksintaistelun ja kaikkien kirousten piirissä. On kuitenkin perätöntä sanoa (niin kuin ne, jotka eivät ole oppineita sauvatiedossa tekevät) että niitä, jotka käyttävät marjakuusisauvoja vetää Pimeyden Voimat puoleensa enemmän kuin muita. Noita tai velho, joka marjakuusisauvalle sopii parhaiten saattaa yhtä hyvin todistaa olevansa muiden kiivas puolustaja. Näistä kaikkein pitkäikäisimmistä puista veistettyjä sauvoja on löydetty lähes yhtä usein sankareiden kuin roistojen hallusta. Siellä missä velho on haudattu marjakuusisauvan kera, sauva tavallisesti itää puuksi vartioiden kuolleen omistajan hautaa. Mikä minun kokemukseni perusteella on varmaa, on että marjakuusisauva ei ikinä valitse keskinkertaista tai arkaa omistajaa.

Tunnettuja käyttäjiä kirjoista:
Tom Valedron/Lordi Voldemortin ensimmäinen sauva (13 ½ tuumaa, feeniksin sulka)

Kelttiläinen kalenteri

Keltit ovat määränneet puulajeja vuoden eri ajoille, samalla tavalla kuin eläinrataa käytetään yhä astrologiassa. Vaikka tästä kalenterista saattaa olla joitain variaatioita, seuraava kalenteri on yleisessä ja muun muassa herra Ollivanderin käytössä.

24. joulukuuta – 20. tammikuuta = Koivu (Beth)
21. tammikuuta – 17. helmikuuta = Pihlaja (Luis)
18. helmikuuta – 17. maaliskuuta = Saarni (Nion)
18. maaliskuuta – 14. huhtikuuta = Leppä (Fearn)
15. huhtikuuta – 12. toukokuuta = Paju (Saille)
13. toukokuuta – 9. kesäkuuta = Orapihlaja (Huath)
10. kesäkuuta – 7. heinäkuuta = Tammi (Duir)
8. heinäkuuta – 4. elokuuta = Piikkipaatsama (Tinne)
5. elokuuta – 1. syyskuuta = Pähkinäpensas (Coll)
2. syyskuuta – 29. syyskuuta = Köynnös (Muin)
30. syyskuuta – 27. lokakuuta = Muratti (Gort)
28. lokakuuta – 24. marraskuuta = Ruoko (Ngetal)
25. marraskuuta – 23. joulukuuta = Selja (Ruis)

Esimerkiksi Harryn, Ronin (hänen ensimmäinen sauvansa), Hermionen ja Dracon (ensimmäinen sauva) sauvat ovat tehty puista, jotka yhdistetään heidän syntymäpäiväänsä.

Taipuisuus

Sauvan taipuisuus tai jäykkyys ilmaisee sen sopeutumiskykyä ja halukkuutta sauva-omistaja-paria koskeviin muutoksiin. Vaikka, jälleen kerran, tätä tekijää ei pidä ajatella erikseen sauvapuusta, ytimestä ja pituudesta, eikä omistajan elämänkokemuksesta ja taikomistyylistä. Nämä ovat asioita, jotka yhdistettynä tekevät kyseisestä sauvasta ainutlaatuisen.

Mahdollisia taipuisuuksia ovat muun muassa:

Melko taipuisa
Yllättävän kahiseva
Kahiseva
Hieman kimmoisa
Kohtalaisen taipuisa
Erittäin joustava
Melko joustava
Nuortea
Sangen notkea
Taipuisa
Hauras
Kova
Vankka
Kankea
Jäykkä
Periksi antamaton
Hieman periksi antava
Taipumaton

Ydin

Kaikki sauvat sisältävät taianomaista materiaalia, joka tunnetaan sauvan ytimenä. Sauvantekijät käyttävät laajaa materiaalikirjoa, mutta Ollivander käyttää vain kolmea materiaalia, joita hän kutsuu Ylivertaisiksi Sauvan Ytimiksi:

Yksisarvisen häntäjouhi
Lohikäärmeen sydänjuuri
Feeniksin sulka

Muita materiaaleja, joita tiedetään olevan olemassa velhomaailmassa, mutta eivät ole Ollivanderin käytössä, ovat veelan hius, kelpin karva ja thestralin häntäjouhi.

Yksisarvisen jouhi

Yksisarvisen jouhi yleisesti tuottaa kaikkein johdonmukaisinta taikuutta ja alistuu vähiten vaihteluille ja tukkeumille. Sauvat, joissa on yksisarvisydin, ovat yleisesti kaikkein vaikeimpia kääntää Pimeyden Voimiin. Ne ovat kaikista sauvoista kaikkein luotettavimpia, ja yleensä ovat hyvin kiintyneitä ensimmäisiin omistajiinsa, riippumatta siitä onko hän pätevä noita tai velho.
Yksisarvisen jouhen pieniä haittapuolia on, että niistä ei tule kaikkein voimakkaimpia sauvoja (vaikka sauvapuu saattaisi kompensoida) ja että ne ovat taipuvaisia melankoliaan, jos niitä käyttää vakavasti väärin. Tämä tarkoittaa, että jouhi saattaa ”kuolla” ja uusi täytyy vaihtaa tilalle. Tällä hetkellä yksisarvisen häntäjouhi on kaikkein yleisin ydin.

Kirjoissa mm. seuraavilla hahmoilla on yksisarvisen häntäjouhi sauvassaan:
Mary Kissimyyr
Cedric Diggory
Neville Longbottom (Toinen sauva)
Remus Lupin
Draco Malfoy (Ensimmäinen sauva)
Quirinus Orave
Charlie Weasley (Ensimmäinen sauva)
Ron Weasley (Ensimmäinen ja toinen sauva)

Lohikäärmeen sydänjuuri

Yleensä lohikäärmeen sydänjuuresta tulee sauvoja, joilla on eniten voimaa, ja jotka ovat kykeneviä kaikkein prameilevimpiin loitsuihin. Lohikäärmesauvoilla on tapana oppia nopeammin kuin muilla sauvoilla. Vaikka ne saattavat muuttaa uskollisuuttaan, jos ne voitetaan alkuperäiseltä omistajaltaan, ne aina kiintyvät vahvasti nykyisen omistajaansa. Lohikäärmesauvoilla on tapana kääntyä helpoiten Pimeyden Voimiin, vaikka ne eivät kallistu siihen suuntaan omasta tahdostaan. Ne ovat myös kolmesta ytimestä kaikkein alttiimpia vahingoille, ja ovat jokseenkin temperamenttisia.

Kirjoissa mm. seuraavilla hahmoilla on lohikäärmeen sydänjuuri sauvassaan:
Hermione Granger
Victor Krum
Bellatrix Lestrange
Gilderoy Lockhart
Lucius Malfoy
Minerva McGarmiwa
Garrick Ollivander
Peter Piskuilan

Feeniksin sulka

Tämä on kaikkein harvinaisin ydintyyppi. Feeniksin sulat on kykeneviä kaikkein laajimpaan taikuuteen, vaikka niiltä saattaa kestää yksisarvis- tai lohikäärmeytimiä kauemmin paljastaa tämä. Ne osoittavat eniten aloitekykyä ja toimivat joskus oman tahtonsa mukaan – piirre, josta monet noidat ja velhot eivät pidä. Feeniksin sulkasauvat ovat aina kaikkein nirsoimpia, kun kyse on potentiaalisista omistajista. Tämä johtuu siitä, että olento, josta ne on otettu on yksi maailman itsenäisimmistä ja ulkopuolisimmista. Nämä sauvat ovat kaikkein vaikeimpia kesyttää ja yksilöidä, ja niiden uskollisuutta on yleensä vaikea voittaa.

Kirjoissa mm. seuraavilla hahmoilla on feeniksin sulka sauvassaan:
Harry Potter
Lordi Voldemort
Silvanus Patapalo

Pituus

Suurin osa sauvoista on pituudeltaan 9 ja 14 tuuman väliltä. Sauvantekijät usein yhdistävät sauvan pituuden sitä käyttävän noidan tai velhon pituuden mukaan, mutta Ollivanderin mielestä tämä mitta on riittämätön. Hänen kokemuksensa perusteella pidempiä sauvoja vetää puoleensa suuremmat persoonallisuudet, ja ne sopivat dramaattisempaa ja isompaan taikuuteen. Yksinkertaisemmat sauvat taas sopivat hienovaraisempaan ja tyylikkäämpään loitsimiseen. Harvinaisen lyhyet sauvat valitsevat noidan tai velhon, jonka luonteesta puuttuu jotain.

Kirjoissa Rubeus Hagrid, joka on puolijättiläinen, omisti yhden kaikkien aikojen pisimmistä sauvoista; se oli 16 tuumaa pitkä ja tehty tammesta. Se katkaistiin sen jälkeen kun häntä syytettiin Salaisuuksien kammion avaamisesta. Kaikista lyhyin sauva kuului Dolores Pimennolle, jota on kuvailtu lyhyenlähtänä ja sammakkomainen. Hänen ”epätavallisen lyhyt” ja paksu sauvansa putosi Kiellettyyn metsään ja kentaurin kavio katkaisi sen.

Vaikka Ollivander on myynyt erittäin lyhyitä sauvoja (kahdeksan tuumaa ja lyhyempiä) ja hyvin pitkiä sauvoja (yli 15 tuumaa), nämä ovat poikkeuksellisen harvinaisia.

Sauvojen hienovaraiset lait

Huom. tämä on metatietoa, eli hahmosi ei välttämättä tiedä kovin paljon näistä asioista (voit itse arvioida tietääkö), mutta nämä voivat olla avuksi pelissä.

Sauvojen omistamista määräävät hienovaraiset lait, joita ei täysin ymmärretä, vaikka olisikin hyvin perehtynyt sauvatietoon. Sauvat valitsevat velhon tai noidan tavalla, joka ei ole sattumanvarainen. On paljon muinaista mytologiaa ja kasvitieteellistä tietämystä, jotka liittyvät puuhun ja muiden luonnollisten elementtien voimiin ja luonteisiin.

Uskollisuus

Kaikkein huomattavin sääntö, joka vaikuttaa ratkaisevasti sauvatiedossa on, että sauva valitsee velhon, jota se palvelee. Kun sauva valitsee palvelevansa velhoa, se osoittaa tälle uskollisuutensa. Kun sauva on valinnut kantajansa (esim. kun kantaja on todella hallinnut tuon sauvan), he varmasti saavat sen kanssa aikaan parhaita tuloksia. Sauvoja voi hankkia kolmella yleisellä tavalla: valitsemalla upouuden sauvan (yleensä jonkun toisen tekemä), voittamalla sauvan tai perimällä sen. Jokainen näistä liittyy tähän lakiin eri tavalla.

Alustava valinta

Tavallisesti noidan tai velhon ensimmäinen sauva on upouusi tai “neitsyt”sauva, joka on hankittu arvostetulta sauvantekijältä kuten Ollivanderin Sauvapuodista. Heidän täytyy yleensä kokeilla useita potentiaalisia neitsytsauvoja ennen kuin he löytävät sen, joka antaa heille uskollisuutensa (tai “valitsee” heidät). Tarkat syyt, minkä takia tietyt sauvat valitsevat tietyt velhot eivät ole selviä, mutta tietyillä sauvoilla vaikuttaa olevan luonnollinen hengenheimolaisuus tiettyihin velhoihin tai noitiin. On kaikkein todennäköisintä (ottaen huomioon samankaltaisuudet tunnettujen velhojen/noitien ja heidän sauvojensa välillä), että niillä velhoilla/noidilla, joilla on kaikkein samankaltaisimmat persoonallisuudet kuin heidän mahdollisilla sauvoillaan, on korkeammat yhteydet niihin ja tällöin sauva valitsee heidät hyvin todennäköisesti. Toisin sanoen mitä enemmän kantaja on sauvan kaltainen, sitä todennäköisemmin se valitsee hänet.

Uskollisuuden muutos

Sauvan voi hankkia myös ”voittamalla” sen isännältään. Tietysti on aina mahdollista yksinkertaisesti varastaa/lainata toisen noidan tai velhon sauvaa ja saavuttaa sillä kohtalaisia tuloksia, mutta sen uskollisuus taipuu vain uutta isäntää kohti kun se on voitettu. Sellaisen sauvan kantaja, jonka uskollisuutta ei ole voitettu saattaa huomata tämän. Näin kävi esimerkiksi silloin kun Harryn oli käytettävä oratuomisauvaa ja Hermionen oli epämukava käyttää Bellatrix Lestrangen sauvaa.

Voittaakseen sauvan, sauvan isännästä täytyy saada ylivalta ja siten kukistaa jollain tavalla (esim. riisumalla heidät aseista taistelussa tai murhaamalla heidät). On kuitenkin otettava huomioon, että sauvat kehittävät omistajiinsa sellaisen kiintymyksen, josta ne eivät hevillä luovu. Esimerkiksi sauvoja ei voiteta kaksintaisteluharjoituksissa, sillä tilanteen huomattava keveys estää sauvaa hylkäämästä kukistetun isäntänsä. Vaikka ne olisi voitettu, sauvoille jää usein jonkinlainen uskollisuuden ripe alkuperäistä omistajaansa kohti. Toisekseen sauva ei myöskään vaihda taistelussa omistajaa, jos vastustajalla ei ole halua ottaa sauvaa itselleen tai omaan käyttöönsä.

Ainoa poikkeus tähän seikkaan on Seljasauva, joka on ”täysin tunteeton” ja on uskollinen vain voimalle. Toisin sanoen kun se voitetaan, se muuttaa uskollisuutensa täysin. Lisäksi seljasauva siirtyy hyvin helposti ja mieluusti aina voimakkaammalle osapuolelle.

Kun sauva voitetaan ja se muuttaa uskollisuuttaan, saattavat kaikki velhon omistamat sauvat vaihtaa uskollisuutta. Toisaalta näin ei välttämättä aina käy, sillä muualla tallessa oleva sauva voi päättää, että sitä ei voitettu. Asiasta ei ole kovinkaan paljon tutkimustietoa, sillä kovin monella velholla ei ole useampaa hänelle uskollista sauvaa. On myös huomattu, että esimerkiksi pitkään naimisissa olleiden avioparien saattaa olla hyvin helppoa käyttää toistensa sauvoja. Lisäksi on spekuloitu, voisiko yksi sauva olla uskollinen useammalle kuin yhdelle velholle/noidalle. On huhuja siitä, että tällaista olisi joskus tapahtunut, mutta mitään varmaa tietoa ei ole saatu.

Perintö

Joissain perheissä sauvat voi saada perintönä, kuten Neville Longbottom, joka käytti isänsä sauvaa ja Ron Weasley, joka käytti veljensä Charlien vanhaa sauvaa. Nämä tapaukset kuitenkin saivat loppunsa, kun sauvat katkesivat ja sekä Neville että Ron olivat menestyksekkäämpiä käyttäessään muita sauvoja, siten kyseenalaistaen, onko mahdollista todella hallita sauvoja tällä hankintatavalla.

Tämä on totta varsinkin Nevillen tapauksessa, sillä hänen maagiset taipumuksensa olivat miltei olemattomat ennen hänen isänsä sauvan menetystä Salaperäisyyksien Osaston taistelun aikana hänen viidentenä kouluvuotenaan. Silloin hän pystyi suorittamaan hyödyllisiä loitsuja vain suunnattomalla vaivalla ja keskittymisellä. Kuitenkin hänen kuudentena ja seitsemäntenä vuotenaan Nevillen maagisista taidoista tuli todistetun voimakkaita sauvan kanssa, joka oli hänet valinnut. Saattoi hyvinkin olla, että se oli hänen isänsä sauva, joka tukahdutti hänen taitojaan niin paljon.

Tiedetään, että tällä tavalla hankitut sauvat (esim. jonkun perheyhteyden kautta) toimivat hieman paremmin kuin sattumalta valitut sauvat, joten tämä saattaa toden totta olla silti hyvä tapa hankkia sauva. On myös mielenkiintoinen kysymys, voiko sauva vaihtaa uskollisuuttaan, jos sen käyttäjä vapaaehtoisesti luovuttaa sen eteenpäin esimerkiksi hyvälle ystävälleen.

Poikkeuksia

Siitä huolimatta että sauva valitsee velhon, se voitetaan tai saadaan perintönä (tai jokin näiden kolmen yhdistelmä), ei ole mitään takuuta, että sauvaa pystytään täysin hallitsemaan. Jokaisella sauvalla on erilainen persoonallisuus niiden tarkan luonteen (puu, ydin, taipuisuus jne.) mukaan. Sauva käyttäytyy omalla tavallaan ja vaatii ylimääräisiä ehtoja, jotka pitää täyttää ennen kuin sauva antaa haltijalleen täyden voimansa ja tukensa.

Hyvä esimerkki on thestralinjouhisauvat – näitä sauvoja ei voi yksinkertaisesti “hallita” voittamalla ne. Thestralin häntäjouhi on voimakas, mutta mysteerinen ainesosa, joka ”valitsee” vain velhon joka kykenee kohtaamaan kuoleman. Toisin sanoen, vain Kuoleman Mestarit pystyvät käyttämään sellaisen sauvan täysiä voimia. Samalla tavalla oratuomisauvat vaativat, että ne kohtaavat haltijoidensa kanssa todellisia vastoinkäymisiä ennen kuin niitä todella voi hallita.