Alkuolennot

Alkulinnut

Tiedetään, että alkulintuja, joita myös jumallinnuiksi ja tarulinnuiksi kutsutaan, on yhteensä yhdeksän. Jokaisella näistä on oma symboli. Impundulun ilmestyttyä alkulinnuista alettiin tehdä paljon tutkimusta, mutta on ollut vaikea erottaa, mikä kaikki on totta ja mikä vain tarua, sillä ne menevät iloisesti vanhoissa kirjoituksissa sekaisin. Enaidin arkeologisilta kaivauksilta 2003 saatiin kuitenkin merkittävästi uutta tietoa.

Taikaväen mytologian mukaan tarulinnut ovat taikavoimiltaan erittäin voimakkaita älyllisiä olentoja, jotka suojelevat taikuutta ja luonnon tasapainoa. Legenda kertoo, että yhdeksän jumallintua pelastaisivat taikuuden tuhon partaalta. Velhojen neuvosto teki 2003 päätöksen, että tarulinnut herätettäisiin, jotta niiltä voitaisiin pyytää apua magiakentän palauttamiseen. Loppuvuodesta 2003 Kansainvälinen Velholiitto teki saman päätöksen.

Linnut lentelevät omilla teillään ja niistä tehdään silloin tällöin eri puolilla maailmaa havaintoja, ja joskus ne vierailevat ja näyttäytyvät ihmisille tarkoituksella.

Linnut heräämisjärjestyksessä:
8/2000 Bennu “Feeniksäiti”, symboli liekki
8/2000 Impundulu “Ukkoslintu”, symboli salama
5/2003 Sarimanuk “Sielunsiipi”, symboli lehti
5/2003 Quetzalcoatl “Sulkakäärme”, symboli pisara
2/2005 Rok “Jättikotka”, symboli kolmio
1/2007 Khione “Kuuralintu”, symboli nuoli

Eivät vielä heränneet:
Shu “Viimalintu”, symboli pilvi
Epiales “Painajaislintu”, symboli kuunsirppi
Allicanto, symboli tähti

Bennu ”Tulilintu”, “Feeniksäiti”

Symboli: liekki
Bennu edustaa tulta, aurinkoa ja uudelleensyntymää. Bennun uskotaan olevan kaikkien feenikslintujen kantaäiti, ja se on ulkonäöltään iso palava lintu. Feenikslinnut ovat yhtiä arvostetuimpia ja ihailluimpia taikaolentoja ja täten monet näkevät Bennun erittäin positiivisessa valossa. Feenikslintuihin liittyvä tarusto on ukkoslinnun lisäksi kaikista parhaiten maailmanlaajuisesti tunnettu.

Monta tuhatta vuotta sitten ryhmä velhoja ja noitia tuhosi Bennun saadakseen uudelleensyntymisen lahjan. He siirsivät Bennun sielun osat esineisiin, jotka saivat nimekseen “Auringon jalokivet”. Lauantaina 12.8.2000 turvapaikassa 91 nämä esineet tuhottiin, ja Bennu syntyi uudelleen. Huhtikuussa 2003 Bennu ilmestyi keskelle Atriumin ruuhka-aikaan ilmoittamaan: ”Me pystymme korjaamaan magiakentän sekä estämään taikanegatoinnin käytön. Mutta emme voi tehdä sitä yksin, vaan yhdessä kaikkien yhdeksän kanssa.” Bennusta ei ole tämän jälkeen tehty yhtäkään havaintoa.

Enaidista löytyi seuraava kuvaus:
Olemme kuulleet Bennusta ihania tarinoita. Hän edustaa aurinkoa, tulta, uudelleensyntymää ja elinvoimaa, ja feenikslinnut, joiden laulu on lumoavaa ja joiden kyynelillä on uskomattomia parantavia vaikutuksia, ovat hänen lapsiaan. Kenties se oli juuri Tulilintu, joka opetti ihmiskunnalle elintärkeän tulen käytön. Feeniksäiti on hyvyyden ruumiillistuma, ja hänen hyvyytensä on niin kirkas, että pelkkä kuolevainen ei voi sitä kestää.

Kerrotaan, että ne kuolevaiset, joilla on tavalla tai toisella syntynyt merkittävä maaginen yhteys Bennuun, saavat tuntea Bennun maagisen säteilyn, joka on samaan aikaan sekä ihana, että kuolevaiselle raskas kantaa. Mitä lähempänä hyveellisyyttä hän on, ja mitä enemmän Bennua rakastaa, sitä helpompi tuo yhteys hänelle on kantaa. Ja jokainen, joka Bennua satuttaa, joutuu tähän yhteyteen, joka aiheuttaa heille kärsimystä niin kauan, kunnes he ovat tehneet teon, joka hyvittää heidän tekemänsä pahuuden Bennua kohtaan.

Bennu, joka rakastaa syvästi ihmiskuntaa, ei haluaa tuottaa heille sitä tuskaa, joka hänen polttavasta läsnäolostaan saattaa syntyä. Niinpä Bennun läheiset palvelijat maan päällä ovat harvassa, ja Bennu on katseiltamme piilossa. Kerrotaan, että hän lentää kaikkien maiden ylitse kerran sadassa vuodessa, ja se näky on yksi kauneimmista, mitä voi nähdä.

Kuitenkin Bennu hävisi maan pinnalta jo ennen kuin kylämme rakennettiin, eikä hänen lentoaan ole sittemmin nähty. Olemme kuulleet kammottavia huhuja siitä, että joukko voimakkaita velhoja ja noitia olisi onnistunut jotenkin vangitsemaan Bennun joukkoon esineitä. Uudelleensyntymisen lahja ei kuulu ihmisille, joten jokainen Bennun tuhoajan uudelleensyntymän elämä tulee olemaan täynnä tragediaa. Ainakin kunnes heidän tekonsa on täysin Bennulle hyvitetty – mutta voiko tavallinen kuolevainen edes niin suurta tuskaa hyvittää? Toisaalta Bennu on kenties jumalistamme anteeksiantavaisin.

Impundulu ”Ukkoslintu”

Symboli: salama
Impundulu edustaa ukkosta, myrskyjä, vihaa, verenvuodatusta, sotaa sekä maailman ristiriitaisuutta.

Varjosaaste oli herättänyt nukkuvaa Impundulua sen verran, että tämän onnistui lähettää joukolle kuolevaisia tehtävä – nämä suorittivat tehtävän ja Impundulu palasi voimiinsa. Sunnuntaina 13.8.2000 keskipäivällä turvapaikassa 91 nousi äkillisesti ukkosmyrsky. Salamoiden saattelemana merestä nousi valtava mustavalkoinen lintu, jonka siipien kärkivälin arvioitiin olevan 15 metriä. Ukkoslintu katosi taivaisiin, ja sen jälkeen siitä tehtiin useita havaintoja Afrikassa. Seuraavan kerran Impundulu nähtiin Briteissä toukokuussa 2003, kun tämä tuli tapaamaan vastaherännyttä Sielunsiipeä. Impundulusta on tehty vuosien varrella ympäri maailmaa paljon havaintoja.

Enaidista löytyi seuraava kuvaus:
Ukkosjumala Impundulu on usein siellä, missä on raivoa ja verenvuodatusta, sillä hän saa niistä lisää voimaa. Hänet nähdään usein lentämässä sotatantereiden yllä, kutsumassa salamointia ja myrskyjä, jotka syntyvät hänen siipiensä räpytyksestä. Jotkut voisivat kuvailla häntä jopa verenhimoiseksi, mutta ne, jotka niin väittävät, eivät tunne Impundulun tosiluonnetta. Ukkoselementin, veren, vihan ja myrskyjen lisäksi Impundulu edustaa maailman ristiriitaisuutta: vaikka hän saakin voimansa vihasta, niin hänen todellisen kunnioituksensa saavat kuitenkin ne, jotka toimivat rauhanomaisin keinoin rauhan puolesta.

Ne, joille hän on antanut harvinaisen lahjansa rauhantyöstä, voivat taistella myrskyjen keskellä pelottomasti, eivätkä Impundulun omat voimat voi heitä kuolettaa. Kaikista jumalistamme Ukkoslinnulla on kenties eniten palvelijoita, ja näiden palvelijoiden voimat kasvavat aina ukkosen ollessa läsnä. Usein he ovat sotureita, mutta joskus myös rauhan saattajia.

Impundulu on helppo suututtaa, ja jos hänen väärälle puolelleen astuu, saattaa saada ylleen ukkoskirouksen. Ainut keino ukkoskirouksen selättämiseen on tehdä Impundululle nöyrä anteeksipyyntö – kasvokkain – ja jokin palvelus. Jumalia ei pidä suututtaa, ja on erittäin tärkeää pyrkiä lepyttelemään heidät, jos niin on päässyt käymään.

Sarimanuk “Sielunsiipi”

Symboli: lehti
Sarimanuk on metsien, vehreyden, hedelmällisyyden, parantamisen ja uuden elämän lintu. Tarun mukaan se lahjoittaa sieluja niin ihmisille kuin eläimille, ja näistä yksilöistä syntyy aina taikavoimiltaan erityisen voimakkaita. Sielunsiipi on alkulinnuista kaikista värikkäin ja suurinpiirtein ihmisen kokoinen.

Walesissa sijaitseva Enaidin muinainen velhokylä oli palvellut Sielunsiipeä pääjumalanaan. Kun Leviathan 2000 vuotta sitten hyökkäsi kylään, Sielunsiipi puolusti sitä. Loppuviimein Sulkakäärme saapui viime hetkellä estämään sen, että kaksi jumalaa tappaa toisensa, ja tuloksena kaikki kolme vaipuivat uneen kylän lähistölle. Sielunsiiven herätysrituaali suoritettiin onnistuneesti 19.-20.5.2003. Sielunsiipi piti rituaalin jälkeen jonkin aikaa audienssia ja jutteli taikaväen kanssa, kunnes lähti tapaamaan Impundulua. Sittemmin Sielunsiivestä on tehtyä useampia havaintoja, pääasiassa trooppisilla seuduilla, ja joskus Sulkakäärmeen seurassa.

Quetzalcoatl “Sulkakäärme”

Symboli: pisara
Sulkakäärme edustaa vettä, merta ja mysteerejä; elämän, kuoleman, hyvän ja pahan tasapainoa; erilaisuutta, yksinäisyyttä ja illuusioita. Sulkakäärme vaikuttaa muuttavan kokoa – ihmisten seurassa kulkiessaan se on ihmisten kokoinen, ja merten yllä lentäessään kymmenien metrien pituinen.

Sulkakäärme heräsi 20.5.2003 Enaidissa Sielunsiiven herätysrituaalin seurauksena. Se jutteli hetken Enaidissa olevan taikaväen kanssa ja osoittautui varsin symppikseksi ja tuttavalliseksi tyypiksi, ainakin verrattuna muihin alkulintuihin. Sulkakäärme on sittemmin vaikuttanut muuttaneen Etelä-/Väli-Amerikkaan. Siellä se on ollut yllättävän paljon tekemisissä sikäläisen taikaväen kanssa, erityisesti vanhojen taikaheimojen, joita vielä Amazonin sademetsissä asuu. Sitä on myös tavattu Sielunsiiven seurassa, ja Leviathanin kuoltua Sulkakäärme on ottanut paikkansa merten valtiaana ja sen on nähty lentelevän valtamerien yllä. Vaikuttaa siltä, että muut alkulinnut suhtautuvat väheksyen Sulkakäärmeeseen, ainoastaan Sielunsiipi näyttää pitävän tästä kovasti. Tilanne on kuitenkin ilmeisesti muuttunut paremmaksi Leviathanin kuoltua.

Sulkakäärme on kertonut tarinansa omin sanoin ihmisille. Kauan sitten jumallintuja oli vain kahdeksan, ja kaikki odottivat, koska viimeinen yhdeksäs syntyy ja millainen hän on. Enää veden edustaja puuttui, ja alkulinnut uskoivat, että kun jumallintu, joka olisi merten jumala, syntyisi, voitaisiin Leviathanin valta vihdoin kaataa. Tiamatin ja Sielunsiiven yhtymisestä syntyi yhdeksäs alkulintu, joka oli kaikkien alkulintujen hämmästykseksi vain puoliksi lintu – ja puoliksi käärme. Tiamat kuitenkin kaikessa hiljaisuudessa ryösti lapsen ja vei sen Leviathanin luokse. Jumallinnut eivät voineet antaa yhdeksännen alkulinnun päätyä käärmejumalien kynsiin, sillä jos alkulinnuksi tarkoitettu kasvaisi käärmeeksi, järkkyisi koko maailman tasapaino. He lähtivät hakemaan lasta, ja syntyi valtava, koko maailmaa järisyttänyt taistelu, jossa Tiamat sai surmansa. Sulkakäärme pakeni Etelä-/Väli-Amerikkaan, jossa sitä ennen pitkää alettiin palvoa mm. Atsteekkien toimesta.

Kun myöhemmin taistelu Enaidissa Sielunsiiven ja Leviathanin välillä ei ottanut laantuakseen, Sulkakäärme ymmärsi, että hänen kummatkin isänsä tappavat toinen toisensa, jos taistelu jatkuisi vielä. Sulkakäärme ehti paikalle viime tipassa ja esti näitä tappamasta toisensa, ja tuloksena kaikki vaipuivat uneen. Siitä huolimatta, että Leviathan oli Sulkakäärmeen isäpuoli, tästä oli kenties eniten apua Leviathanin saattamisessa tuonpuoleiseen.

Rok “Jättikotka”

Symboli: kolmio
Linnuista kaikista valtavin Rok edustaa maa-elementtiä, mineraaleja ja metalleja. Se edustaa myös ahkeruutta ja päättäväisyyttä, kiven kovaa tahtoa, sekä vaurautta. Rok näyttää valtavalta kotkalta. Rok onnistuttiin löytämään ja tämän herätysrituaali suoritettiin helmikuussa 2005 Himalajan vuoristossa. Sittemmin Rokista on tehty näköhavaintoja pääasiassa Euraasian vuoristoissa.

Enaidista löytyi seuraava kuvaus:
Majesteettinen Rok viettää paljon ajastaan vuorilla, ja kaikista jumalistamme hän on kenties vähiten aikaa ilmassa ja eniten maan pinnalla. Onhan hänen elementtinsäkin maa: kivi, mineraalit ja metallit. Näiden lisäksi hän edustaa ahkeruutta ja päättäväisyyttä, kiven kovaa tahtoa. Kerrotaan, että kaukana idässä on valtava vuorijono, jossa on Rokin piilottama taikavuori, joka on hänen kotinsa. Vuorta ei pidä koskaan häiritä. Väitetään, että vuoren syvyyksissä on kaunein ja suurin jalokivien kokoelma, mitä maa päällään kantaa, mutta kukaan ei tiedä, onko tässä perää.

Rok on alkulinnuista valtavin, ja muistuttaa ulkonäöltään petolintua. Jos Rokin suututtaa, muuttaa pelkkä hänen katseensa kiveksi. Rok on häntä kunnioittaville lempeä, mutta viholliset pelätköön jo pelkästään hänen valtavaa fyysistä voimaansa.

Siitä on jo aikaa, mutta kylässämme kerrotaan vieläkin tarinoita siitä, kuinka eräs päivä Rok ja tällä ratsastava jalokiviin verhoutunut läheinen palvelija vierailivat kylässämme. Rok lienee ainut jumalistamme, joka antaa kenenkään nousta selkäänsä, ainakin jos kokee kyseisen ihmisen sen arvoiseksi.

Khione “Kuuralintu”

Symboli: nuoli ylöspäin
Khione edustaa jäätä, talvea, kylmyyttä, pohjoista, hiljaisuutta ja kuolemaa. Tarun mukaan Khione johdattaa kuolleiden sieluja tuonpuoleiseen. Khione yhdistetään myös magneettikenttään – sen siivistä syntyy revontulia, ja eniten näköhavaintoja Khionesta onkin tehty pohjoisessa juuri revontulien aikaan. Khionen heräämisen jälkeen revontuliaktiivisuuden on raportoitu olevan aikaisempaa paljon korkeampi.

Tarinoiden mukaan jos viheltää revontulien aikaan, saattaa lintu laskeutua nappaamaan viheltäjän mukaansa. Tästä ei ole kuitenkaan mitään todisteita. Khione yleensä nukkuu kesäisin, ja herää kun alkaa pimetä ja lumi ja jää peittävät maan, sillä se viihtyy kylmässä. Khione on vaalea läpikuultava, välillä revontulien väreissä läikähtelevä lintu; sen luonteen on todettu olevan varsin ailahtelevainen. Legendat kertovat myös, että Khione olisi saanut Leviathanin kanssa lapsen, jonka hylkäsi ja jonka Leviathan kasvatti. Khione ei ole kuitenkaan vahvistanut tätä tai suostunut puhumaan asiasta, joten kukaan ei tiedä, mikä tämä mahdollinen lapsi voisi olla.

Khione löytyi Pohjois-Norjasta, jossa sen herätysrituaali suoritettiin tammikuussa 2007.

Shu “Viimalintu”

Symboli: pilvi
Viimalintuun assosioidaan ilman, tuulen ja painottomuuden lisäksi usein myös vapaus ja muutos. Shun tiedetään olevan jo hereillä, mutta voimaton tekemään mitään, ja herätyksen sijaan tälle pitäisi tehdä voimienpalautusrituaali. Tämän tiedetään olevan jossain piilopaikassa taivaalla, mutta kukaan ei onnistunut vielä löytämään sitä. Monet ovat yrittäneet luudalla lentäen seurata kaikkia vähänkin normaalisti poikkeavia haikaroita sen löytääkseen. Shun kuvaillaan näyttävän vähän haikaralta, ja tämä on hyvin todennäköisesti lintujen johtaja; ilmojen valtias.

Enaidista löytyi seuraava kuvaus:
Aikojen alussa oli Aetos Dios, ilmojen valtias, jonka majesteettinen lento synnytti muutosten tuulet. Muutos on yhtä väistämätön kuin ajan kulku, ja muutoksen jumalana oli Aetos Dioksen kohtalona myös muuttua. Hänen olemuksensa hajosi hänen oman massiivisen voimansa alle, ja niin Aetos hajosi miljooniksi linnuiksi taivaalle. Jäljelle jääneestä ytimestä, Dioksesta, syntyi ilman, tuulen, vapauden ja muutoksen jumala Shu. Hänen voimansa ovat paljon maltillisemmat, mutta hänenkin kohtalonaan on joku päivä muuttua.

Shu ei koskaan laskeudu maahan. Hän lepää taivaalla, siellä salaisessa paikassa, jonka voi löytää seuraamalla outoa haikaraa. Nuo erityiset haikarat, joiden silmistä paistaa ihmismäinen äly, kuljettavat Shun viestejä.

Shu ja Impundulu, tuuli ja ukkonen, nähdään usein yhdessä. Ovathan he rakastavaiset, toisiinsa kietoutuneet. Sukupolvelta toiselle kulkenut tarina kertoo heidän kohtaamastaan tragediasta. Kuten kuolevaiset, myös jumalat kohtaavat välillä hetkiä, jolloin sielujen liitossa ilmenee erimielisyyksiä. Perimätieto ei tarkkaan kerro, mikä oli riidan aihe, mutta ilmeisesti siihen liittyi jotenkin heidän erimielisyytensä jälkeläisten luonnista. Tämänkertainen välirikko koitui kuitenkin heidän kohtalokseen. Tunneryöpyn vallassa Impundulu päätyi taisteluun vihollisiamme vastaan, mutta hän ei yksin pärjännyt ja niin vaipui uneen. Shu taas hankkiutui eroon rakkaudestaan Impundulua kohtaan, mutta menetti sen mukana myös suuren osan voimastaan, ja uinuu nyt piilopaikassaan.

Epiales “Painajaislintu”

Symboli: kuunsirppi
Epiales edustaa totuutta, viisautta, tietoa ja oppimista. Siihen liitetään myös yö, unet, näyt ja pimeys. Tarujen mukaan Painajaislintu liitää öisillä taivailla jättäen jälkeensä painajaisia ja houkutellen ihmisiä pahantekoon. Legendojen mukaan Epiales on myös sanansaattaja, joka kuljettaa mukanaan yleensä lähinnä huonoja uutisia ja tämän vuoksi lintua pidetään pahan enteenä.

Enaidista löytyi seuraava kuvaus:
Epiales, tuo tiedon ja totuuden kertoja sekä huonojen uutisten sanansaattaja, on jumalistamme tummin. Hänen siipensä ovat kuin tähtitaivas, ja öiset linnut ovat hänen silmänsä ja korvansa. Jos pöllö, tuo yön hiljainen saalistaja, näkee tekosesi, saa niistä myös Epiales tietää. Kuten muutama muukin jumalamme, myös hän koki järkyttävän kohtalon Leviathanin kynsissä: jo kauan sitten, on kuultu Leviathanin uhoavan, että hän on käärmeineen syönyt Epialeksen. Kenties tiedon valtias uinuu merten pohjissa.

Totuuden Tietäjät palvovat yötä ja tuovat sen sanoja, vaeltaen maailmaa. Heillä on ikuista viisautta, joka on kuuntelemisen arvoista, vaikka heihin kannattaakin suhtautua varovaisuudella. Totuuden Tietäjät käyvät täällä aniharvoin, ja jos käyvät, uutiset ovat harvoin hyviä. Eilen pieni ryhmä vieraili täällä kodossamme Enaidissa. He olivat hivenen omituisia, näyttivät kalpeilta mutta kauniilta, ja välttelivät aurinkoa. Kertoivat uutisia kaukomailta. Leviathanin hirmutekoja ja tietoa muista, jotka palvovat jumaliamme; kuulumisia tarunhohtoisesta Roomasta, ja siellä Tulen klaanin aiheuttamista veriteoista. Varoittivat meitä, että jos vihollisemme ikinä kulkeutuvat tänne asti, meidän tulisi jättää kotimme. Mutta kuinka me ikinä voisimme tehdä sen? Tämä on paikka, jonka jumalamme on pyhittänyt.

Allicanto

Symboli: tähti
Allicanto edustaa valoa ja joidenkin lähteiden mukaan myös avaruutta. Se on sieppelilintujen tarunhohtoinen alkuäiti, jota monet aarteenmetsästäjät ovat etsineet. Sen kerrotaan haistavan kulta ja johdattavan aarteen luokse. Allicanton kuvaillaan olevan kämmenen kokoinen pikkulintu ja koostuvan kokonaan kullasta.

Kaikista alkulinnuista Allicantosta on löytynyt kaikista vähiten tietoa. Kun hereillä olevilta alkulinnuilta on yritetty kysyä Allicantosta, nämä on hiljentyneet ja hymyilleet lempeästi.

Alkukäärmeet

Leviathan

Leviathan on maailman kaikkien merten ja niiden kylmien syvyyksien jumala, ja edustaa myös tuhoa ja kaaosta. Leviathan on valtavan kokoinen, parisataa metriä pitkä merikäärme. Sielunsiiven herätysrituaali herätti vahingossa samalla myös Leviathanin. Käärme tuhosi Enaidin rauniot ja aiheutti sitten paljon kaaosta ja kuolemaa ympäri maailmaa, kunnes se lopulta onnistuttiin tuhoamaan 2008.

Enaidista löytyi seuraava kuvaus:
Käärmejumalat Leviathan ja Tiamat ovat tuhon ja kaaoksen hirviömäinen ruumiillistuma. Jumalamme, yhdeksän alkulintua, edustava luonnon ja taikuuden tasapainoa ja eri aspekteja, ja ovat käärmejumalien vastakohta ja vastavoima. Leviathan on maailman kaikkien merten ja niiden kylmien syvyyksien jumala. Hän on yksi tämän maailman massiivisimmista olennoista – hän näyttää valtavalta merikäärmeltä, jonka ruumis näyttää jatkuvan loputtomiin. Vain hulluus odottaa sitä, joka erehtyy katsomaan hirviötä silmiin. Katse kertoo kaaoksesta ja kauheudesta, joka saa tavallisen kuolevaisen menettämään järkensä. Kerrotaan, että Leviathanin saapumista edeltää valtava hyökyaalto.

Leviathan vihaa ihmiskuntaa, sillä se haluaa matelijoiden hallitsevat myös maita, eikä ihmisten. Se upottaa kaikki laivat, jotka sen reitille sattuvat. Se tuhoaa rantakyliä silloin kuin mielii. Se on tuhansia tappanut peto, joka ei halua muuta kuin kasvattaa omaa valtaansa. Se saa tyydytystä tuhosta ja kaaoksesta. Jos Leviathan saisi päättää, ei maata olisi, vaan kaikki olisi veden vallassa, meren pimeässä syleilyssä.

Tiamat

Tiamat on kuumien syvyyksien, maan kuoren alla virtaavan nestemäisen laavan ja kaaosmaisen alkuvoiman jumalatar. Tämä on suuri viisipäinen lohikäärme. Tiamat ja Leviathan ovat merikäärmeiden, draguaanien, basiliskien, sikermien, lohikäärmeiden ja muiden maagisten matelijoiden alkuvanhemmat. Tiamat kuoli jo kauan sitten.

Enaidista löytyi seuraava kuvaus:
Tiamat on suuri viisipäinen lohikäärme, myös Lohikäärmeäidiksi kutsuttu. Hän on kuumien syvyyksien, maan kuoren alla virtaavan nestemäisen laavan ja kaaosmaisen alkuvoiman jumala. Häntä pidetään myös merten jumalattarena, sillä hän vietti suuren osan ajastaan merissä Leviathanin seurassa. Heidän liitostaan ovatkin syntyneet kaikki taikavoimaiset matelijat, kuten draguaanit, lohikäärmeet, merikäärmeet, basiliskit, sikermät ja salamanterit. Tiamat poistui maailmasta niin kauan sitten, että paljonkaan tietoa tästä ei ole enää jäljellä. Tiedetään kuitenkin, että se sai tappavaa, kammottavan hajuista ja kaiken tieltään polttavaa laavaa pulppuamaan maan pinnalle, ja liikkuessaan syvyyksissä sai maan järähtelemään, ja tuloksena oli lukemattomien ihmisten ja kylien totaalinen hävitys. Vieläkin, vaikkei Tiamat syyvyksissä vaellakaan, hänen magiansa vaikutukset näkyvät maailmassa.

Kauan sitten, kun ihmiskunta oli vasta kehdossaan, Tiamat ryösti Sielunsiiven lapsen, yhdeksännen ja nuorimman jumallinnun, ja vei tämän Leviathanin luokse merelle. Jos alkulinnuksi syntynyt kasvaisi käärmeeksi, järkkyisi koko maailman tasapaino. Jumalamme tietenkin lähtivät pelastamaan pienokaista, josta koitui kaikkia meriä ja maita järisyttänyt taistelu, joka johti lopulta Tiamatin kuolemaan. Lintujen ja käärmeiden välit olivat jo aikaisemmin olleet huonot, mutta nyt Leviathan tulistui niin paljon, että alkoi terrorisoida viattomia entistä suuremmin. Leviathan ei enää kuulu tähän maailmaan, vaan hänen tulisi lähteä sinne, missä hänen puoliskonsa on – Jumalten tuonpuoleiseen. Ainoastaan silloin yhdeksäs alkulintu, veden jumala, voi ottaa hänelle kuuluvan paikan merten valtiaana, ja maailmaan voi laskeutua rauha.

HP-larp kampanja